Viime kesänä tein ensimmäisen pitkän vaellukseni. Tuo retki vei kulkuni Lapin halki Kemihaarasta Kilpisjärvelle. Vaellus kesti 52 päivää ja matkaa kertyi aika tarkasti 650km. Tuosta innostuneena lähden ensi kesäksi jälleen pohjoiseen vaeltamaan. Tämä seuraavakin retki on pitkä. Hyvin pitkä. Innostavan, jännittävän, kuumottavan, ehkä jopa uuvuttavan pitkä. Aikaa on noin 80 päivää eli koko kesälomani. Vaellus suuntautuu Suomen Lapin ja Norjan Finnmarkin syrjäisimpiin erämaihin ja matkaa kertynee lähemmäs 1000km. Todennäköisesti tulen taittamaan suurimman osan matkasta jälleen yksin.
Ryhdyn kirjoittamaan tätä blogia osittain omaksi ilokseni, sillä tykkään kirjoittaa ja valokuvata ja osittain siksi, että pitkistä vaelluksista kiinnostuneet ihmiset voisivat saada apua ja ideoita omia retkiään varten. Kerron kevään aikana siitä, miten valmistaudun vaellukseeni sekä myös kevättalven retkistäni. Kesällä kirjoitan mahdollisuuksien mukaan matkan varrella olevista kylistä muutaman kirjoituksen.
En väitä, että teen asioita parhaalla mahdollisella tai ainoalla oikealla tavalla. Kerron vain, miten teen asiat itselleni toimivalla tavalla. Ehkäpä nämä konstit toimivat muillekin. Monet tuttavapiirini ihmiset ovat kertoneet olevansa kiinnostuneita pitkistä vaelluksista ja toisaalta vastaavia blogeja ei tunnu juuri löytyvän Suomesta, joten ehkäpä tällaisella blogilla on kysyntää. Mukavuussyistä kirjoitan blogia ainakin toistaiseksi nimimerkin takaa.
Päivä päivältä lähtöpäivä lähenee ja jännitys kasvaa vaikka on vasta helmikuu! Edessä on toki jälleen kova työ valmistelujen kanssa ja raskas reissu. Samalla edessä on taatusti antoisa ja jännittävä seikkailu, lukemattomia hienoja luontokokemuksia sekä yksinkertaista eräelämää. Tällä reissulla on hintansa ajassa, euroissa ja ehkä muissakin asioissa, mutta kun on valtava palo tehdä jotain niin silloin ei kannata hintaa miettiä. Solekko sumplia asiat ja lähteä!
PS. Hankin blogiini kuvitusta viime viikolla vaeltaessani UKK-puistossa. Kuvituksen kannalta pahaksi onneksi koko viikon satoi vettä/räntää/lunta, joten kuvitus on vielä varsin harmaata. Muuten retki onnistui todella muikeasti. Kirjoittelen tuosta retkestä myöhemmin lisää. Eiköhän se kuvitus tästä kirkkaammaksi muutu kun kevät etenee...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti