Saavuin Pöyrisjärven erämaasta Näkkälän kylään eilen. Kaikki sujuu edelleen hyvin, varusteet toimivat ja kroppa tuntuu kestävän.Nälkäkään ei ole pahemmin päässyt vaivaamaan, sillä kalaa on tullut todella hyvin, varmaankin lämpimän alkukesän takia.
Etapilta jäi parhaiten mieleen vaihtelevat sääolot. Ensimmäinen viikko Lemmenjoen kansallispuistossa oli kesäisen lämmin, välillä jopa tukahduttavan kuuma. Lehdet kasvoivat puissa nopeasti, kasvit kukkivat ja hyttysiäkin jo ilmestyi. Jossakin vaiheessa esitin toiveen ilmojen herralle viileästä ja tuulisesta säästä. Pitäisi varoa mitä toivoo. Toisella viikolla ollessani Norjan puolella ja Pöyrisjärven erämaassa säät muuttuivat oitis kylmemmiksi ja kylmenivät vaan loppua kohden. Toissapäivänä ja eilen kova pohjoistuuli raivosi ja lunta satoi vaakatasossa. Välillä sai jännittää miten heppoinen laavuni kestää tuulen. Hyvinhän se lopulta kesti. Mukavaa että moiset sääolot kokea, hyviä muistoja! Kuvia olen ottanut paljon, esittelen niitä sitten syksyllä.
Huomenna jatkan matkaa kohti Karasjokea. Edessä on taas kaksi viikkoa erämaassa, nyt täysin tuntemattomilla mailla, mielenkiintoista ja jännittävää! Hyviä kalapaikkoja ainakin luulisi löytyvän kartan perusteella. Vaihdan laavuni nyt kunnon telttaan. Enään ei kylmä eikä hyttyset haittaa yöunia, mitä luksusta!
Nyt on edessä hetki huoltoa ja lepoa. Kiitokset Näkkälän eräpalveluille avusta huollon järjestämisessä. Matka jatkuu huomenna!
Kesällä 2016 toteutin jälleen yhden retkihaaveeni, kun vaelsin koko kesän, 81 päivää Suomen ja Norjan Lapin syrjäisimmissä erämaissa. Tuosta ajasta taivalsin kaksi kuukautta yksin. Retki oli upea luontokokemus ja ikimuistoinen seikkailu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti